Miten Delphi Pronoian kaksi käyttöliittymää on rakennettu

Pronoialla on kaksi kasvoa. Panelisti näkee toiset, fasilitoija toiset. Ne eivät ole kaksi sovellusta eivätkä kaksi versiota samasta ruudusta. Ne ovat kaksi kysymystä samasta käynnissä olevasta tutkimuksesta, ja koko suunnittelu seuraa siitä, että ne kaksi kysymystä ovat eri kysymyksiä.

Tämä opas selittää idean ja rakenteen. Kaksi rinnakkaista opasta kulkevat prosessin läpi – mitä oikeasti tapahtuu, järjestyksessä, ja mitä ruudulla silloin on.

1. Yksi tutkimus, yksi totuus

Molemmat käyttöliittymät lukevat samat kaksi tosiasiaa:

Kaikki näkyvä johdetaan näistä. On olemassa kolmaskin kenttä, Study.status, ja se on esitys – kierroksesta ja vaiheesta johdettu nimilappu. Mikään ei päätä siitä mitään.

Tämä kuulostaa toteutuksen yksityiskohdalta. Se on syy siihen, että käyttöliittymiin voi luottaa, ja se opittiin kantapään kautta. Ennen elokuuta 2026 kysymykseen ”millä kierroksella ollaan” vastasi viisi pintaa kolmesta eri lähteestä, joista yksi tunnisti kierrokset vertaamalla merkkijonoihin round1, round2, round3 – eli neljän kierroksen tutkimuksessa kierros 4 ei korostunut missään. Kaksi pintaa saattoi olla eri mieltä viisitoista sekuntia, koska toinen pollasi ja toinen ei.

Sääntö, joka korvasi sen: kierros ja vaihe ovat totuus; kaikki muu on nimilappu. Kun näet saman tosiasian Pronoiassa kahdessa paikassa – kierrosvalitsimessa ja bannerissa vaikkapa – ne ovat kaksi lukemaa yhdestä laskennasta, eivät kahta laskentaa.

2. Panelistin käyttöliittymä

2.1 Idea

Panelistin kysymys on ”mitä minulle on nyt auki?” – ei ”missä tilassa tutkimus on”. Näkymä vastaa siihen kysymykseen suoraan ja järjestäytyy vastauksen ympärille.

Sitä ohjaa viisi periaatetta:

P1 · Vaihe järjestää näkymän, ei valikko. Se, mihin laskeudut, on se, mikä sinulle on auki. Fasilitoijan kytkimet päättävät poikkeuksen, eivät perustilaa.

P2 · Paneelin prosessi näkyy aina, paneelin sisältö vasta oman vastauksen jälkeen. ”27 on vastannut”, ”kaksi uutta kommenttia viime käyntisi jälkeen” – nämä eivät kerro mitä paneeli ajattelee, joten ne eivät voi ankkuroida arviotasi. Jakauma, keskiarvo ja muiden perustelut kertovat, joten ne odottavat omaa vastausta. Ehto on teesikohtainen, ei sivukohtainen: vastaa tähän teesiin, näe tämän teesin jakauma.

P3 · Runko ei muutu koskaan, pääsarake muuttuu. Sama otsikko, sama valikkonappi samassa paikassa, lomake aina samalla kohdalla. Ei eri sivuja vaan sama sivu eri tilassa. Palaava panelisti tarvitsee tunnistettavuutta enemmän kuin vaihekohtaista optimia.

P4 · Tyhjä palvelu ei ole valikossa. Jokainen valikkorivi on lupaus, että siellä on jotain. ”Ryhmävertailu”, joka avautuu tyhjään, on huonompi kuin ei riviä lainkaan. Tyhjyys lasketaan aineistosta, ei kytketä käsin.

P5 · Kuvaus ja selosteet eivät ole lisäpalveluita. Tutkimuksen kuvaus on lomakkeen yläpuolella ensimmäisellä vastauskerralla; tietosuoja- ja tekoälyseloste ovat aina saavutettavissa. Nämä ovat osa sitä, mihin panelisti suostuu – eivät sisältöä, jonka pitäisi ansaita paikkansa kiinnostavuudella.

2.2 Rakenne: kuusi tilaa

Panelistin näkymällä on kuusi tilaa, ja ne määritellään panelistin omasta kysymyksestä:

S4 on koko prosessin tulosrikkain hetki, ja sen hukkaa helposti. Siinä panelisti näkee, mitä kierros tuotti ja muodostaa sen näkemyksen, jonka vie seuraavalle kierrokselle.

2.3 Mitä ruudulla on

Runko on kiinteä: otsikko, Paneelin pulssi (miten pitkällä kierros on), valikko, ja pääsarake, joka vaihtuu tilan mukana.

• Paneelin pulssi näyttää prosessin, ei koskaan sisältöä: montako on vastannut, mitä on muuttunut viime käynnin jälkeen, onko kierros elossa.
• Lisäpalvelut on hakemisto, ei laatikko lisätavaraa – ja P4:n mukaan siinä on vain se, mitä tässä tutkimuksessa oikeasti on.
• Tekoälypanelistit on merkitty joka pinnalla, jolla ne vaikuttavat. Jos paneelissa on tekoälyosallistujia, panelistille kerrotaan se, ja tekoälyn osuus on merkitty sekä jakaumaan että tekstiin. Tämä ei ole alaviite ehdoissa; se on merkki jokaisella pinnalla, jolla tekoälyn vastaus vaikuttaa.

2.4 Kaksi tapaa nimetä matka

Sama rakenne voidaan esittää kahdella sanastolla, tutkimuskohtaisesti valittuna:

Tämä on nimeämistä, ei rakennetta: tilat, säännöt ja pinnat ovat identtiset. Tutkimus, joka haluaa delfoilaisen kuvaston, saa sen; kuntapaneeli, jolle se olisi outo, saa tavalliset sanat.

3. Fasilitoijan käyttöliittymä

3.1 Idea

Houkutus on peilata panelistin näkymä: tutkimus on dialogivaiheessa, joten näytetään fasilitoijalle dialogivaihe. Se on väärin, ja syy on koko suunnittelu.

Fasilitoijan vaihe ei ole tutkimuksen vaihe. Panelisti kysyy ”mitä minulle on auki”; fasilitoija kysyy ”mikä on nyt minun työni”, eivätkä ne osu yksiin. Kun vastausvaihe on auki, tutkimuksen vaihe on response – mutta fasilitoijan työ on seurantaa ja seuraavan kierroksen valmistelua. Suora peilaus antaisi ruudun, joka sanoo ”odota”.

Yksikkö ei siis ole vaihe. Se on (kierros, vaihe) → fasilitoijan tehtävä, ja tehtäviä on neljää lajia:

Ja lisäksi yksi asia, joka ei ole paikka lainkaan: väliintulo – eteneminen, avaus, sulku, poikkeus. Sillä ei ole koskaan omaa ruutua; se on aina läsnä siellä, missä se koskee.

3.2 Rakenne: kaksi tasoa ja palkki

Molemmat tasot ovat ruudun yläreunassa, yhdessä navigaatiossa, joka pysyy paikallaan, kun vierität. Valinta tuo työn aina suoraan sen alle, eikä sitä tarvitse etsiä. Vain ”Mitä nyt?” on navigaation yläpuolella, ja se vierittyy pois, kun työ alkaa (3.7).

Taso 1 – työn laji. Neljä nappia, aina samat neljä:

Suunnittelu · Keruu · Analyysi · Raportointi

Taso 2 – missä työ tehdään. Välilehdet, jotka kuuluvat kulloiseenkin työn lajiin:

Kolme uudempaa lohkoa asuvat näiden sisällä: Katso panelistina (esikatselu) on Keruun vastauslinkkikortissa, Aikajana – perustelut ja dialogi on Keruun Vastauksissa, ja poimintakori Teesiaineisto seuraavalle kierrokselle on Analyysissa teesilistan yllä – ja aukeaa Suunnittelun teesieditorin viereen, kun uutta teesiä kirjoitetaan.

Alapalkki – ”Aina saatavilla”. Kymmenen asiaa, jotka eivät kuulu mihinkään kierrokseen eivätkä työn lajiin:

Asetukset · Vastaukset · Panelistit · Teesit · Yhteisö · Yhteenveto · Tiimi ja oikeudet · Tulokset · Vienti · Metodikirjasto

Kolme näistä ansaitsee huomautuksen.

• Ovi kantaa päätepisteen nimen. Alapalkin Vastaukset vie Keruun samannimiselle välilehdelle ja Yhteenveto Analyysin samannimiselle. Yksi paikka, yksi nimi – myös silloin, kun samaan paikkaan on kaksi ovea (päätös K2).

• Vienti esiintyy kahdesti tarkoituksella. Raportointi on vaihe – se, mitä tehdään lopuksi. Vienti on toiminto – sen voi tehdä milloin tahansa. Sama näkymä, kaksi eri kysymystä, kaksi eri hetkeä.

• Tulokset on ainoa kohta, joka ei ole välilehti. Se avaa Tulokset tähän asti -ikkunan nykyisen työn päälle. Aiemman kierroksen silmäily ei saa viedä pois siitä, mitä olet tekemässä, joten se on ikkuna eikä määränpää. Siinä ei ole yhtään muokkauspintaa, ja eteenpäin on tasan yksi tie – Avaa Analyysissa → – ja kaikki muokkaus tapahtuu siellä.

Keruun taso 2 on prosessi. Järjestys on se, jossa työ tehdään: Tilannekuva kertoo, missä ollaan, Kutsut on ensimmäinen teko, Fasilitointi kokoaa kierroksen asetukset (takaraja, dialogivaihe, näkyvyys ja vuorovaikutus), Yhteisö on viestintä – sama näkymä kuin alapalkin Yhteisö – ja Vastaukset on teesikohtainen tulos. Kierros 0 on ensimmäisenä, kun tutkimus ajaa sen, ja Aallot viimeisenä barometrissa.

Keruu näyttää avoimen kierroksen. Suljettuun kierrokseen ei ole paluuta: sen aineisto luetaan Analyysissa, ja palvelin kieltäytyy muuttamasta suljetun kierroksen dialogia, vaihesääntöjä tai aikataulua. Asetukset, jotka päätetään, ennen kuin kierros alkaa – avautumisaika ja kierroksen lisääminen – ovat Suunnittelun Kierrokset-osiossa, ja poikkeukset – vaiheen käsin vaihtaminen ja vanhan kierroksen nollaus – Raportoinnin Ylläpidossa.

Alapalkissa näkyy myös roolisi ja tekoälysaldo. Ne ovat tietoa, eivät ovia: niistä ei pääse mihinkään, mutta ne ovat aina näkyvissä.

3.3 Oletus, ei pakko

Vaihe päättää, mihin laskeudut ja mikä saa painon – se ei päätä, minne saat mennä. Rail pysyy vapaana, koska delfoissa suunnitteluun palataan kesken keruun: kierroksen 2 teesit rakennetaan kierroksen 1 vielä käydessä.

Kun katsot muualle kuin missä tutkimus on, näkymä sanoo sen. Se ei estä sinua eikä piilota mitään; se vain kieltäytyy antamasta sinun luulla, että katsot nykyistä kierrosta silloin, kun et katso.

3.4 ”Koskee:” – merkintä, joka estää pahimman virheen

Merkintä on symmetrinen: Koskee: tutkimusta ja Koskee: kierrosta 3. Se on eri asia kuin kattavuus, joka Analyysissä tarkoittaa vastausten kattavuutta.

Suunnittelussa on viisi asiaa, eivätkä ne ole samankokoisia:

Kun siis valmistelet kierrosta 3, sinun on tiedettävä muokkaatko kierroksen 3 teesejä vai myös kierroksen 1 teesejä. Jokainen suunnittelunäkymä kantaa merkinnän, joka kertoo kumpaa: Koskee: tutkimusta / Koskee: kierrosta 3. Kierroskohtaiset editorit ottavat kierroksen eksplisiittisenä parametrina – eivät koskaan ”sitä, mikä nyt sattuu olemaan”.

3.5 Tekoälyn toiminnot ovat taustalla, kontrollin takana

Jos paneelissa on tekoälypanelisteja, Keruu-näkymä näyttää kortin, joka kertoo, montako niitä on. Toiminnot – vastausten, kommenttien, reaktioiden ja revisioiden tuottaminen – ovat Tekoälyn toiminnot ▾ -kontrollin takana.

Syy ei ole siisteys. Pääsarakkeeseen suoraan renderöity tekoälyoperaatioiden lohko kasvattaa juuri sitä saraketta, jonka lyhentäminen on koko suunnittelun tarkoitus, ja se työntää koneoperaatiot sen työn eteen, joka on sillä hetkellä fasilitoijan omaa: ihmispaneelin vastaamisen seuraaminen.

Jos toiminnot eivät ole käytettävissä, kortti kertoo, miksi – ensimmäistä kierrosta ei ole avattu, kierroksen 0 tekoälykeskustelut tuotetaan kierroksen 0 näkymästä, tai tutkimus on päättynyt. Puuttuva pinta, joka ei kerro syytä, ei erotu rikkinäisestä.

3.6 Yksi paneeli, yksi lista

Paneeli on yksi lista, jossa tekoälyosallistujat on merkitty – participant_type on panelistin sarake, ei eri olio. Mutta oletusnäkymä, joka listaa kaikki panelistit, olisi useissa olemassa olevissa tutkimuksissa aineisto eikä paneeli: kannasta mitattuna 25.8.2026 siellä oli 80 tekoälypanelistia ja 33 ihmistä.

Siksi paneelinäkymässä on suodatin – NÄYTÄ: Kaikki · Ihmiset · tekoäly – joka on näkymän tila eikä muuta mitään. Rivi näyttää aina kaikkien kolmen joukon koon, joten piilotettu on luettavissa eikä pääteltävissä.

3.7 ”Mitä nyt?” – kortti, joka kertoo myös, miksi

Tilakortin yläreunassa on rivi, joka nimeää kohdan kaaressa – Suunnittelu, Kierros 1 käynnissä, Tauko kierroksen 1 jälkeen – valmistele kierros 2, Lopetus. Sen alla on 2–3 seuraavaa askelta, ja järjestys on itsessään tieto:

este ennen puutetta · puute ennen siirtymää · siirtymä ennen vaiheen omaa työtä

Jokainen askel kantaa kolme asiaa. Syy kertoo, mistä kehotus tulee (este · puuttuu · seuraava vaihe · vaiheen työ); estävä syy on keltainen. Ovi on nappi, joka vie kohteeseen ja vierittää sen kontrollin näkyviin, jota kehotus koskee. Perustelu on pieni ?, joka avaa metodikirjaston oikeasta kohdasta – perustelu ei ole korttiin kirjoitettu lause vaan ovi.

Kortti ei estä mitään. Kun mitään pakollista ei ole, se näyttää vaiheen oman työn: tyhjä on vastaus, ei tyhjä kortti.

Este näkyy, ennen kuin siihen törmää. Kortti kysyy portit ennakolta, joten se ei kehota etenemään ohi sen, mikä etenemisen estää – esimerkiksi ”Valitse kierroksen 2 instrumentti” näkyy, ennen kuin painat eteenpäin, ei vasta virheilmoituksena.

Kortti on ruudun ylimpänä, navigaation yläpuolella. Sen voi romauttaa, kun tila tarvitaan työlle – mutta romautettunakin kortti näyttää ensimmäisen askeleen, jos se on este.

3.8 Vaihe rajaa sen, mitä näet

Keruunäkymässä on rivi Informointi ja vuorovaikutus tekoälyn ajojen alla: muistutus, viesti paneelille, kutsut. Se ei ole uusi näkymä vaan ovia olemassa oleviin toimintoihin, ja sen sisältö vaihtuu vaiheen mukaan – vastausvaiheessa muistutus · viesti · kutsut, dialogivaiheessa viesti, tauolla viesti · taukoviesti.

Samasta syystä osa näkymän osioista pienennetään vaiheen mukaan: se, mikä ei kuulu käsillä olevaan työhön, on siru eikä lohko. Pienentäminen on oletus, ei sääntö – oma valintasi voittaa sen, ja pienennetty osio jättää näkyviin sirun, josta sen avaa.

3.9 Sisältörivi – näkymän osiot yhdellä rivillä

Näkymissä, joissa on useita osioita (Vastaukset, Yhteisö, Yhteenveto, Tilastot ja muutos, Aallot), on ylhäällä SISÄLTÖ-rivi. Sen sirut ovat näkymän osiot, ja sirun nimi on ovi: se vie osioon ja avaa sen, jos vaihe on laskostanut sen (3.8). Pieni × sirun perässä piilottaa osion. Katkoviivainen, himmeä siru tarkoittaa, ettei osiolla ole tässä tutkimuksessa vielä sisältöä – siitä ei pääse minnekään, koska siellä ei ole mitään.

Esimerkiksi Analyysin Tilastot ja muutos -näkymässä on seitsemän analyysiä – teesitilastot, konvergenssi, tunnusluvut, dialogisuus, muutossuunnat, revisiot ja päivitys – ja Yhteenvedossa muun muassa nostot ja episteeminen 7×3. Sisältörivi on niiden hakemisto.

3.10 Posti lähtee kirjeenä

Jokainen Pronoian posti lähtee kahtena versiona: pelkkänä tekstinä ja kirjeenä. Postiohjelma näyttää kirjeen; ohjelma, joka ei näytä HTML:ää, näyttää saman tekstin kuin ennen. Kirjoitat edelleen vain tekstin – kirje rakennetaan sen ympärille: yläreunassa tutkimuksen nimi, [link] muuttuu napiksi siihen kohtaan, johon sen kirjoitit, ja lopussa yhteyshenkilö sekä maininta, että viestiin voi vastata suoraan. Kirjeessä ei ole kuvia eikä seurantaa: et saa tietää, milloin panelisti avasi viestin, eikä sitä ole hänelle luvattu.

4. Sama kierros molemmilta puolilta

Lue taulukko alaspäin, ja kaksi suunnittelua on yksi suunnittelu: panelisti saa sisällön silloin, kun se ei enää voi ankkuroida häntä; fasilitoija saa sen heti, koska hänen työnsä on nähdä se.

5. Mitä käyttöliittymät tarkoituksella jättävät tekemättä

Viisi sääntöä, jotka selittävät poissaolot, jotka muuten lukisi puutteina:

1. Ei tyhjää palvelua. Valikkorivi, joka avautuu tyhjään, poistetaan eikä jätetä lupaukseksi.
2. Ei toista laskentaa samasta tosiasiasta. Kierrosta eteenpäin vieviä nappeja saa olla useampi; laskentoja siitä, mitä ”eteneminen” tarkoittaa on yksi. Kaksi nappia on kunnossa, kaksi vastausta ei.
3. Tekoäly merkitään joka pinnalla, jolla se vaikuttaa – ei kerrota kerran ja unohdeta.
4. Suljettu kierros pysyy suljettuna. Sen osallistujat ja tulokset ovat historiaa. Niiden muuttaminen jälkikäteen muuttaisi hiljaa jo näytetyn ja mahdollisesti jo analysoidun vastausasteen, ja kierrosten välinen vertailu on menetelmän ydin.
5. Pronoia kuvailee, se ei tulkitse. Jakaumat, kierrosten välinen liike, kuka sanoi mitä – ne ovat kuvausta. Tulkinta on analyysiekosysteemin työtä, ja raja on tarkoituksellinen.

Kirjoitettu 26.8.2026. Käännös englanninkielisestä lähteestä en/30-pronoia/10-how-the-interfaces-work.md, joka on kanoninen versio: jos nämä kaksi ovat eri mieltä, englanti on oikeassa ja tämä on vanhentunut. Nappien ja välilehtien nimet on otettu ohjelman omista suomenkielisistä merkkijonoista, ja vartija (scripts/test_guides_coverage.py) kaatuu, jos opas nimeää kontrollin toisin kuin ohjelma.