← Takaisin Metodi-infoon
Suunnittelu (DPE)Fasilitointi (Pronoia)· tutkija, fasilitoija

Real-Time Delphi – miten se ajetaan

Real-Time Delphi on variaatio, jossa on yksi kierros ja se on auki heti alusta – sekä vastaamiselle että dialogille. Panelisti ei odota mitään: hän näkee teesit ja paneelin keskustelun saman tien, vastaa omaan tahtiinsa ja voi palata muuttamaan kantaansa niin kauan kuin tutkimus on auki.

Sopimuksessa variaatio on Real-Time, keruuavain window ja johtava indikaattori RCI. Nämä kolme kulkevat yhdessä: keruuavain kertoo, että keruujakso on ikkuna eikä kierros, ja indikaattori kertoo, mitä analyysi lukee.

Milloin RTD valitaan

RTD sopii, kun aika on rajallinen ja osallistujat hajallaan. Se on asynkroninen: kukin osallistuu silloin, kun ehtii, eikä kukaan jää odottamaan kierroksen sulkeutumista. Se sopii myös silloin, kun ilmiö elää nopeasti ja kahden kierroksen väli olisi jo vanhentanut kysymyksen.

RTD ei sido tähtäintä. Se voi tähdätä konsensukseen tai dissensukseen – tähtäin ratkeaa teesikohtaisesti, ei variaatiosta. Tämä on ero Classic- ja Argument Delphiin, joissa tähtäin on koko tutkimuksen ominaisuus. Käytännössä: jos haluat, että paneeli hakee yhteistä näkemystä tästä teesistä mutta kartoittaa erimielisyyttä tuosta, RTD antaa sen ilman että tutkimusta pitää jakaa kahtia.

Mitä RTD ei korvaa: jos haluat nähdä, miten paneeli liikkui – että joku muutti kantaansa luettuaan toisten perustelut – tarvitset kaksi kierrosta. Liike on kahden mittauksen erotus, eikä yhdestä mittauksesta voi laskea erotusta. Tämä on RTD:n hinta, ja se kannattaa tietää ennen kuin variaatio valitaan, ei sen jälkeen.

Mitä ohjelma tekee puolestasi

Yhden kierroksen luonne ei ole ohje jota pitäisi muistaa noudattaa – se on rakennettu sisään:

Suunnittelu

Suunnittelu kulkee samaa reittiä kuin muissakin variaatioissa: orientaatio, ilmiö, paneeli, kysymysarkkitehtuuri.

Kierros 0 kuuluu myös RTD:hen. Se on orientaation ja avaininformanttien vaihe, ja se on ainoa numeroitu askel ennen sitä yhtä kierrosta. Kierroksen 0 aineisto on orientaatioaineistoa – se ei ole paneelin vastausaineistoa eikä kulje analyysiin vastauksina.

Teesien määrä kannattaa pitää maltillisena. Koska kaikki on auki kerralla, panelisti näkee koko työmäärän ensimmäisellä silmäyksellä. Monikierroksisessa asetelmassa työ jakautuu kierroksille; täällä se ei jakaudu.

Perustelu kannattaa vaatia. RTD:n arvo syntyy siitä, että panelistit lukevat toistensa perusteluja ja reagoivat niihin samassa ikkunassa. Ilman perusteluja jäljelle jää kysely, jossa on kommenttikenttä.

Ajon aikana

Kun kierrosvertailua ei ole, seurataan kolmea asiaa:

  1. Osallistumisen kertymä. Kuka on vastannut, kuka on aloittanut, kuka ei ole avannut linkkiä. Yhdessä ikkunassa tämä on ainoa etenemismittari.
  2. Dialogin tiheys. Syntyykö keskustelua vai vastataanko vain. RTD:ssä keskustelu on se, mikä erottaa sen kyselystä, joten sen puuttuminen on löydös eikä hiljaisuus.
  3. Paneelin pulssi teeseittäin. Missä näkemykset ovat lähellä toisiaan ja missä ne hajaantuvat. Tämä luetaan yhdestä mittauksesta, ei kahden erotuksesta.

Fasilitoijan rooli on kevyempi kuin monikierroksisessa Delfoissa: kierroksia ei avata eikä suljeta, teesejä ei kirjoiteta uudelleen kierrosten välissä. Jäljelle jää se, mikä RTD:ssä on tärkeintä – keskustelun elossapito. Jos dialogi hiipuu, siihen puututaan viestillä paneelille, ei uudella kierroksella.

Lopetus

Tutkimus päättyy, kun fasilitoija päättää sen. Ikkuna ei sulkeudu itsestään eikä kierros ”täyty”. Lopetus on siis aito päätös, ja se kannattaa kertoa paneelille etukäteen – muuten osallistuja ei tiedä, onko hänellä vielä aikaa palata.

Päättyneen tutkimuksen keskustelu jää luettavaksi.

Mitä RTD:ssä ei ole

Nämä kuuluvat monikierroksisiin variaatioihin, eikä niitä kannata etsiä RTD-tutkimuksesta:

Jos huomaat tarvitsevasi jotakin näistä, variaatio on väärä. Se ei ole vika vaan valinta, ja sen voi tehdä toisin seuraavassa tutkimuksessa.