Uusia artikkeleita

Hei,

Pronoian menetelmäkirjasto on kasvanut kahdessa viikossa kuudella uudella artikkelilla, ja moni aikaisempi artikkeli on saanut uutta sisältöä. Pronoian käyttöliittymä on alkuvaiheessa vaativa, minkä takia ohjeilla ja artikkeleilla on tärkeä tehtävä selkeyttää käyttöä.

Fasilitoijan rooli: Delfoi-manageri

Suomalaisessa delfoiperinteessä tutkimusta vetävää tutkijaa kutsutaan Delfoi-manageriksi. Nimi kertoo jotain, mitä termi fasilitoija ei kerro: rooli on proaktiivinen. Muovaat paneelin vuorovaikutusta, päätät, mitä seuraavalle kierrokselle viedään, ja kiinnität huomion keskusteluihin, jotka avaavat uusia mahdollisia tulevaisuuksia.

Uusi artikkeli ”Delfoi-manageri: fasilitoijan rooli ja etiikka” kokoaa managerin tehtävät yhdeksi kokonaisuudeksi ja vetää rajan fasilitoinnin ja manipuloinnin välille. Motivointi ja tiedottaminen ovat managerin työtä, omat kannat eivät ole.

Keitä paneeliin? Asiantuntijuus ja asianosaisuus

Paneelimatriisi näyttää, mitä näkökulmia tutkittavan ilmiön käsittelyyn tarvitaan. Se ei kerro, kenet mukaan valitaan tai miten hänet saadaan mukaan. Uusi artikkeli ”Asiantuntijuus ja asianosaisuus paneelin valinnassa” kertoo myös siitä.

• Kaksi kriteeriä. Hyvä panelisti tietää ja tuntee ilmiön, ja usein hänellä on myös jotain pelissä sen tulevaisuuden suhteen. Intressipohjainen argumentointi on Delfoissa odotusarvo eikä sen suhteen mitenkään torjuttavaa tai epäilyttävää.
• Varaa paikat. Tietäjien ja toimijoiden lisäksi paneeli tarvitsee generalisteja (yleistietäjiä, kokonaiskuvan hallitsevia) ja ainakin yhden uskottavan toisinajattelijan.
• Rekrytoi henkilökohtaisesti. Kerro panelistille, miksi juuri hänet on valittu, mitä hän saa vaivanpalkakseen ja mitä häneltä odotetaan.

Paneelimatriisia käsittelevään artikkeliin on lisäksi kirjoitettu sisä- ja ulkopaneelin asetelma: ilmiön sisäiset asiantuntijat yhdessä ryhmässä, sitä ulkopuolelta katsovat toisessa, ja dialogi niiden välillä.

Tekoälypanelisti on näkökulma-ankkuri, ei asiantuntija

Tekoälypanelistit herättävät ymmärrettävästi eniten kysymyksiä, ja Pronoian kirjasto vastaa niihin kolmella artikkelilla. Niitä ei tietystikään tarvitse lukea, jos ei aio keinopanelisteja käyttää, mikä on toki useimpien paneelien lähtökohta. Mutta jos ottaa tekoälypanelistit käyttöön, se kannattaa tehdä läpinäkyvästi ja eettiset kriteerit tunnistaen:

• ”Tekoälypanelistien dokumentointi” kertoo, miten kirjaat tekoälypanelistin lähteet, profiilin, testauksen ja jokaisen aktivoinnin. Silloin raportin lukija tietää, kenen näkökulmaa panelisti edustaa.
• ”Näin Pronoian tekoälypanelisti toimii” kuvaa järjestelmän toiminnan: milloin tekoäly otetaan käyttöön, mitä lokiin (tapahtumakirjanpito) kirjataan ja miten jokainen aktiviteetti kertoo, mikä tekoälymalli sen kirjoitti. Voit viitata siihen omassa raportissasi ja kirjata itse vain omat asetuksesi ja päätöksesi.
• ”Tekoälyn käyttömuodot ja kustannukset” on päivitetty yhtenäiseksi kaikkien tekoälyn käyttömuotojen kanssa.

Yhteinen viesti on tämä: tekoälypanelisti argumentoi johdonmukaisesti yhdestä määritellystä näkökulmasta. Se voi antaa äänen sidosryhmälle, joka puuttuu paneelista, tai esittää vastaväitteen, jota kukaan ihmispanelisti ei halua esittää. Asiantuntija se ei ole, koska osallistuminen perustuu vain siihen, mitä asiasta on etukäteen kuvattu ja kirjoitettu.

Delfoi oppimisympäristönä

Uusi sarja ”Pedagoginen delfoi” alkaa kahdella artikkelilla. Johdanto kuvaa, miten kierrokset, perustelut ja dialogi opettavat muodostamaan perustellun näkemyksen, kuuntelemaan erilaisia näkökohtia ja muuttamaan mieltä silloin, kun saa siihen hyvän perustelun.

”Rooli-delfoi Pronoiassa” näyttää, miten panelisti argumentoi omaksumastaan roolista: sidosryhmän, ammatin tai historiallisen hahmon näkökulmasta. Rooli luo etäisyyttä omiin ajatuspinttymiin, ja se on keino löytää hyviä argumentteja tulevaisuuksille, joita muuten väistelisi. Sarja jatkuu.

Tarkennuksia tuttuihin artikkeleihin

• Hyvän teesin tuntomerkit. ”Teesien rakenne” listaa nyt kuusi tuntomerkkiä: selkeä, kiinnostava, jakava, muutosta kuvaava, konkreettinen ja neutraali. Kirjoita teesi kuin uutisotsikko, ja vältä kielteisiä väitteitä: vastaaja sekoittaa helposti, kummalle puolelle hän asettuu.
• Aikajänne ilmiökuvaukseen. Vie aikajänne niin pitkälle, että välittömät intressit laimenevat. Useimmille lähi- ja kaukotulevaisuuden raja kulkee noin kymmenen vuoden päässä.
• Kolme tapaa päättyä. ”Konsensus ja dissensus” kertoo, miten tutkimuksen tavoite ratkaisee, päättyykö se toimintasuositukseen, päättäjille avoimiin vaihtoehtoihin vai skenaarioihin.
• Lähteet näkyviin. Variaatioiden artikkeleihin ja artikkeliin ”Mikä on Delfoi-menetelmä?” on lisätty suomalaisen delfoiperinteen julkaisuja lähteiksi.

Mistä artikkelit löytyvät

Kaikki artikkelit ovat suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Ne aukeavat Pronoian ohjeista ? Ohje -painikkeella, ja Kysy Pronoialta vastaa niiden pohjalta.

Jos jokin artikkeli jättää kysymyksen auki tai jokin aihe puuttuu, kerro siitä Kerro havainto -painikkeella. Kirjasto kasvaa juuri niistä kysymyksistä, joita fasilitoijat kohtaavat.

Hannu Linturi
Metodix Oy
info@metodix.fi